Sámediggi rahppo almmolaččat Kárášjogas otne. Lea logat geardde go Sámediggi rahppo dan rájes go ásahuvvui 1989`s. Majestehta Gonagas Harald V ja gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon searvába rahpandilálašvuhtii. NIM ovddas leaba direktevra Kai Spurkland ja seniorráđđeaddi Anders Broderstad rahpandilálašvuođain.
NIM ja Sámediggi
Sámediggi lea guovddáš eavttuidbiddji álgoálbmotvuoigatvuođaid ektui. NIM ja Sámedikkis lea oktasaš mihttun nannet ja ovddidit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid ja ásahusain leage lagas gulahallan dan ektui. NIM ráđđadálla dávjá Sámedikkiin – sihke raporttaid čallimis, gulaskuddamiid oktavuođas ja čoahkkimiid bokte.
NIM jahkedieđáhus
NIM-lága § 2 bokte galgá NIM jahkásaččat buktit dieđáhusa Stuoradiggái iežas doaimma birra ja olmmošvuoigatvuođaid dili birra Norggas. Jahkedieđáhus oainnusindahká olmmošvuoigatvuođaid dili ja ovdáneami maŋemus jagi ja cuige maiddai hástalusaid mat ain leat Norggas olmmošvuoigatvuođaid ektui. NIM rávve maid Stuoradikki jahkedieđáhusas. Lea Stuoradikki bearráigeahččan- ja konstitušuvdnakomitea mii álggos meannuda NIM jahkedieđáhusa, ovdal dat meannuduvvo Stuoradikkis.
Sámediggi meannuda maid NIM jahkedieđáhusa ja buktá cealkámušaid ja oainnuid sápmelaččaid perspektiivvas ja vuolggasajis. Ovttasbargu Sámedikkiin lea dehálaš vai dovddusindahkat NIM barggu sápmelaččaide ja vai NIM ollašuhttá iežas mandáhta álgoálbmot- ja minoritehtasuorggis. NIM čállá ná 2022 jahkedieđáhusas:
«Sámedikki árvvoštallamat ja cealkámušat leat leamaš dehálaččat min bargui gozihit ja ovddidit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid.»
Ođđa Sámediggi sajis
Sámedikkis leat 39 áirasa, válljejuvvon sápmelaččain sápmelaččaid gaskkas, čieža válgabires miehta Norgga. Sámedikkeválga lea juohke njealját jagi, oktanaga stuoradikkeválggain. Ođđa Sámedikki konstitueren lea dábálaččat vuosttaš čoahkkimis maŋŋel válggaid ja dán jagi dáhpáhuvvá dat gaskavahkku golggotmánu 15. beaivvi. Seamma čoahkkimis válljejuvvo maid dievasčoahkkinjođihangoddi ja presideanta.
Vuosttaš Sámediggi rahppui golggotmánu 9. beaivve 1989, Majestehta Gonagas Olav V bokte. Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon parlameanta, mii galgá
«nannet sámiid politihkalaš sajádaga ja ovddidit sámiid beroštumiid Norggas, bargat dan badjelii ahte sámi álbmot gieđahallojuvvo ovttaárvosaččat ja vuoiggalaččat ja bargat dan badjelii ahte sámit sáhttet seailluhit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodagaset.» (sametinget.no)
Norgga sámiid riikkasearvi (NSR) šattai stuorámus bellodahkan dán jagi válggain, Nordkalottfolket (NKF) šattai ges nubbin stuorámus bellodat. Silje Karine Muotka (NSR) joatká presideantan boahtte áigodaga, go NSR oažžu eanetlogu ovttas Ávjovári Johttisápmelaččaid listtuin (ÁJSL) ja Sámeálbmot bellodagain (SáB). Gáibiduvvo doarjja 20 áirasis oažžut eanetlogu. Sámedikki opposišuvdna boahtte áigodaga leat Nordkalottfolket (NKF) ja Bargiidbellodat (Bb), geain oktiibuot leat 19 áirasa. Sandra Márjá West (NSR) lea evttohuvvon dievasčoahkkinjođiheaddjin.