Vuosttaš sámi riikačoahkkin Troanddimis 1917:s lei stuora organisašuvdnaprošeakta, ja lei boađus guhkes áigge barggus, mas sámi aktivisttat, aviissat, searvvit ja fierpmádagat ledje njunnošis. Diet guhkes proseassa duođašta ahte mis lei dalle juo doaibmi siviila servvodat.
Dat vuosttaš riikačoahkkin lea okta dain nannoseamos symbolain sámi politihkalaš moriideamis – ja lea čielga mearkan dasa ahte sápmelaččat eai lean dušše ovttaskas olbmot dahje smávva joavkkut mat ledje bieđganan viiddis guovlluide, muhto okta álbmot mas lea vuoigatvuohta organiseret iežas, meroštallat iežas beroštumiid ja ovddidit daid. Sámi lihkadus mii čuožžilii 1900-logu álggus, lea dien perspektiivvas siviila servodatlihkadus.
Aktivisttain lei oktasaš mihttu: ahte sámi álbmot galgá ceavzit, iežaset gielain ja kultuvrrain, beroškeahttá rájiin mat hággeje sin ja beroškeahttá politihkas man mihttu lei assimileret sápmelaččaid.
Go odne ávvudit sámi álbmotbeaivvi, de eat ávvut dušše ovtta álbmoga ja kultuvrra. Mii ávvudit maiddái dan sámi organiserema ja sámi iešmearrideami áddjás ja lossa barggu. Mii ávvudit sin geat vuosttaldedje fámu.
Otná dilli lea earálágan go 1917:s. Sámi servodat lea ásahan dehálaš sámi ásahusaid ja sámi kultuvra lea oidnosis miehtá riikka. Liikká, vaikko sámi áššit leat ge dál almmolaš áššit, de mii dál maid dárbbašit, nugo ovdal ge, nanu siviila servodaga Sámis!
Lea min báikegottiin gos sámi kultuvra ja giella ain galgá nannejuvvot. Sámi siviila servodat lea nanus ja girjái. Sámi searvvit, festiválat, nuoraidorganisašuvnnat, sámi duodji, dáidda ja mediat leat bargan ja barget ain dehálaš barggu. Dan fertet joatkit. Die leat arenat gos sámi identitehta nannejuvvo ja ođđa buolvvat ožžot oadjebasvuođa leat ieža, iežaset gillii.
Ealli siviila servodat mearkkaša ahte buohkaid jietna gullo – ii dušše sin geat juo leat oidnosis. Dat mearkkaša ahte boazosápmelaččat, mearrasápmelaččat, gávpotsápmelaččat, márkosápmelaččat, julev- ja lullisápmelaččat, bonju sápmelaččat, nuorat ja boarrásat, galget beassat váikkuhit mearrádusaide mat gusket sidjiide.
Siviila servodat, maiddái sámi siviila servodat, lea juohke demokratiija geađgejuolgi. Dáppe hástaluvvo fápmu ja gáibiduvvo vuoiggalašvuohta. Sámi organisašuvnnat, aktivisttat ja álbmotlihkadusat vákšot ja doibmet dego goziheaddjin sidjiide geat leat biddjojuvvon stivret ja geain lea fápmu.
Eará sajiin máilmmis oaidnit mii ahte go ásahusat eai doaimma, de lea siviila servodat mii čuožžila. Go olmmošvuoigatvuođat áitojuvvojit, de lea siviila servodat mii mobilisere. Ja go doaivva lea rašši, de lea siviila servodat dat mii fas lokte doaivaga. Dáppe Sámis mii mobiliseret vuosttaldit sisabahkkemiid mat áitet árbevirolaš ealáhusaid ja ássanguovlluid. Mii organiseret ja bargat sámegielaid ovdii, mat ain leat áitojuvvon. Nuorat sápmelaččat čalmmustahttet rasismma, vaši ja vealaheami. Ja sámi organisašuvnnat gáibidit ahte stáhta čuovvola iežas lohpádusaid ja stáhta álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid.
Vuoigatvuohta organiseret lea olmmošvuoigatvuohta. Dát riekti lea čadnojuvvon sátnefriddjavuhtii, diehtojuohkimii ja čoahkkananfriddjavuhtii. Muhto vaikko riekti lea sajis, de ii čuožžil nanu siviilastáhta barggu haga. Dat gáibida resurssaid, áiggi, čoahkkananbáikkiid ja oadjebasvuođa. Dat gáibida ahte eiseválddit, sihke Stuorradiggi, ráđđehus, sámediggi ja báikkálaš ja regionála eiseválddit, girdet moaitámušaid ja cuiggodemiid ja láhčet dilálašvuođaid duohta mielváikkuheapmái.
Elsa Laula Renberg ja eará sámi ovdamannit cahkkehedje dola mii ii leat jáddan. Historjá lea čájehan ahte mii eat galgga duššindahkat siviila servodaga fámu. Mii leat buohkat oassin siviila servvodagain ja nu mii leat buohkat olmmošvuoigatvuođaid gáhttejeaddjit.
Lihkku beivviin!