Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu (EOD)meannuda olmmošvuoigatvuođarihkkumiid váidagiid stáhtaid vuostá. Duopmostuolus lea dehálaš doaibma Eurohpás go dat siskkilda 47 miellahttostáhta ja badjel 800 miljovnna ássi.

Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu (EOD)

Foto: ©ECHR-CEDH Council of Europe

EOD – oktasaš eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu
Movt váidit EOD:i?
EOD mearrádusat Norgga vuostá
EOD mearkkašupmi norgga riektái

EOD- oktasaš eurohpálaš olbmovuoigatvuođaduopmostuollu

Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu (EOD)  lea riikkaidgaskasaš duopmostuollu mii dubme áššiin main stáhtat váidojuvvojit leat rihkkon  Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna (EOK). Duopmostuollu, mii gávdno Strasbourgas, ceggejuvvui 1959:s, guhtta jagi maŋŋel go konvenšuvdna bođii fápmui. Sihke EOD ja EOK leaba oassin Eurohpáráđis.

EOD lea álggaheami rájes 1959:s ovdánan šaddat guovddáš riektestáhtaásahussan Eurohpás. Duopmostuollu gokčá odne buot 47 miellahttoriikka Eurohpáráđis, mas leat 800 miljovnna ássi, ja lea iežas doaibmanáiggis cealkán birrasiid 20.000 mearrádusa. Okta ágga dasago duopmostuollu lea dakkár ásahus mas lea ollu váikkuhanfápmu, lea ahte mearrádusat leat čadnin stáhtaide. EOD lea dan dáfus earálágan go ovdamearkka dihte ONa olmmošvuoigatvuođaorgánat, mat dušše sáhttet addit rávvagiid stáhtaide. Eurohpáráđi ministtarkomitea, mii lea organisašuvnna čađaheaddji orgána, goziha ahte stáhtat čuovvulit EOD mearrádusaid.

Okta eará ágga dasa go EOD lea dehálaš orgána ja mii oažžu ollu fuomášumi, lea ahte olmmošvuoigatvuođamearrádusat EOD:s leat relatiiva rahpasat ja obbalaččat sátnáduvvon. Dat dahká ahte dain lea stuora dulkonmunni go dat jovdet iešguđet lágan konkrehta, duohta dilálašvuođaide. Duopmostuollu oažžu dehálaš rievttálaš fápmosajádaga, go EOD lea EOK maŋemus ja autoritatiiva dulkojeaddji. EOD lea iežas geavahusas ovdánahttán guokte dehálaš prinsihpa EOK dulkomii, dat ahte konvenšuvdna lea ealli instrumeanta ja ahte miellahttoriikkain lea vissis muddui árvvoštallanmunni.

Dat ahte konvenšuvdna lea ealli instrumeanta  mearkkaša ahte dan ferte dulkot rievdadeaddji servodatdilálašvuođaid mielde, ja ahte vuoigatvuođaid sisdoallu sáhttá dan dihte ovdánit áiggi mielde. Christine Goodwin Stuorra Británnia vuostá  duopmu  2002:s, lea govvideaddji ovdamearkan dasa. Dán áššis bođii EOD dasa ahte dat rihkku priváhtaeallima vuoigatvuođa 8. artihkkala mielde, go šihte čállit ođđa riegádahttinduođaštusa nissonii gii lei čađahan sohkabealičuohpadeami. Muhtun jagiid ovdal dan lei duopmostuollu dattege dohkkehan brihttalaš njuolggadusaid. Artihkal 8 lea leamaš dat seamma čađa gaskka, muhto EOD oaivvildii ahte go oaidnu tránsaseksualitehttii duođai lei rievdan nu ollu sihke riikkaidgaskasaččat ja Eurohpás, de ferte maid rievttálaš dulkojupmi dan gažaldagas rievdat.

Stáhtaid árvvoštallanmunni lea dan birra ahte EOD addá nationála eiseválddiide vissis mutto muni čađahit  politihkalaš árvvoštallamiid das movt EOK vuoigatvuođat buoremusat vuhtii váldojuvvojit ja dássádallojuvvojit eará individuála vuoigatvuođaiguin dahje kollektiivvalaš servodatdárbbuiguin nationála dásis. Nationála eiseválddit sáhttet namalassii ráddjet muhtun osiid EOD- vuoigatvuođain, dainna eavttuin ahte ráddjemis lea láhkavuođđu lágas, ahte dat vuhtii váldá lobálaš ulbmila ja lea riekta heivehuvvon. Dáid árvvoštallamiid sáhttá árvvoštallat. Árvvoštallanmuni jurdda lea ahte EOD ii galgga dárkkistit eiseválddiid árvvoštallamiid bienastan bitnii, jus eiseválddiid leat vihkkehallan oamedovddolaččat relevánta EOD – eavttuid nationálalaččat. Man viiddis árvvoštallanmuni EOD addá stáhtaide, lea earret eará dan duohken makkár vuoigatvuođain lea sáhka, man stuora čuozahus sisabahkkemis lea ja leatgo eiseválddit čađahan vuđolaš proseassa – leatgo sii addán dievaslaš čilgehusaid váldečađaheamis maid sii dahket borgáriid ektui.

OED doaimma birra digaštallojuvvo dávjá ollu eurohpalaš riikkain, maiddái Norggas. Muhtumat lohket ahte duopmostuollu manná beare guhkás iežas dynámalaš konvenšuvnna dulkomis, earát fas ballet ahte duopmostuollu báinnahallá duhtameahttunvuođain mii muhtun miellahttoriikkain lea duopmostuolu geavahusa ektui. Dat mii lea čielggas lea ahte duopmostuolu áššehivvodat lea lassánan hui ollu daid maŋemus jagiid, ja dát mielddisbuktá hástalusaid. Máŋga ođastusa leat čađahuvvon, ja dál lea maid ođastusbargu jođus mii galgá dahkat ahte duopmostuollu šaddá beaktileappot ja guhkes áššemeannudanáigi galgá oatnut.

Movt galgá váidit EOD:i?

Leat vuosttažettiin ovttaskas olbmot, fitnodagat ja eará priváhta bealit mat váidet stáhtaid EOD:i. Álgoálggus sáhttá miellahttoriika váidit eará miellahttoriikka, muhto dat vejolašvuohta geavahuvvo hárve.

Jus áigu váidit stáhta EOD:i, de ferte sáddet váidaga. Váidinskovi gávnnat duopmostuolu ruovttusiidduin. Ovdalgo EOD sáhttá meannudit váidaga, de fertejit muhtun eavttut devdojuvvot. Dan dihte lea dehálaš muitit čuovvovačča ovdalgo sádde váidaga:

  • Ferte álggos geahččalan buot nationála váiddagaskaomiid. Dat mearkkaša ahte ferte álggos ášši vuojehit daid hálddahuslaš váiddaortnegiid čađa mat gávdnojit, dahje, dalle go dat eai gávdno, njuolga dábálaš norgga diggegoddái, ja vejolaččat guoddalit ášši lágamanneriektái ja Alimusriektái. EOD:i sáhttá ášši easkka de vuojehit jus ii vuoitte dainna, dahje jus guoddalanmeannudeapmi hilgojuvvo norgga duopmostuoluin.
  • Váidaga ferte fievrridit EOD:i maŋemusat guhtta mánu maŋŋel go loahpalaš mearrádus lea dahkkon norgga duopmostuoluin.
  • EOD árvvoštallá dušše dan leago stáhta rihkkon ovtta dahje eanet olmmošvuoigatvuođaid EOK:s. Dat mearkkaša ahte ferte alcces čujuhit ovtta vuoigatvuođa EOK:s ovdalgo duopmostuollu árvvoštallá meannudit váidaga.

Dat vuosttaš maid EOD bargá go oažžu váidaga lea geahččat leatgo eavttut áššemeannudeapmái devdojuvvon. Lassin eavttuid árvvoštallamiidda mat leat namuhuvvon badjelis, de duopmostuollu maid hilgu váidagiid mat sin mielas njulgestaga leat ákkaheamit. 2016 oaččui duopmostuollu birrasiid 50.000 váidaga, ja sii hilgo birrasiid 80 proseantta áššiin. Norgga guoski áššiin, hilgo 2016:s 87 váidaga 90 váidagis. Alla hilgunproseanta čájeha ahte lea buoremus oažžut veahki advokáhtas ovdalgo sádde sisa váidaga.

EOD váldonjuolggadus lea álggos mearridit leatgo áššemeannudaneavttut devdojuvvon, ja dan maŋŋel easkka sii de árvvoštallet olmmošvuoigatvuođarihkkuma gažaldaga. Go ášši meannuduvvo, de čađahuvvo proseassa dábálaččat čálalaččat. Das oaivvilduvvo ahte bealit eai deaivvat fysalaččat duopmostuolus ja ákkastala iežaset áššeoainnuid.

EOD lea ráhkadan bagadallanvideo eŋgelasgillii eavttuid birra go ášši galgá váldot meannudeapmái ja movt galgá sáddet váidaga sidjiide. Daid filmmaid sáhtát geahččat dáppe ja dáppe.

EOD mearrádusat Norgga vuostá

EOD lea jagiid mielde ožžon birrasiid 1.600 váidaga Norgga vuostá, ja leat meannudan 44 ášši. Vuosttaš duopmu celkojuvvui 1990:s ja dat mii goit vuos lea dat maŋemus celkojuvvui golggotmánus 2017:s. 29 áššis gávnnahii duopmostuollu ahte norgga eiseválddit ledje rihkkon olmmošvuoigatvuođaid. Dat lohku lea oalle vuollin go dan buohtastahttá eanas eará stáhtaiguin.

Vuoigatvuohta vuoiggalaš riektemeannudeapmái lea dat vuoigatvuohta mii lea eanemusat geahččaluvvon ášši Norgga vuostá. Dábálaččat leat dakkár áššemállet mat dávjjimusat lágastuvvojit EOD:i. Dasa lassin leat muhtun áššit Norgga vuostá leamaš  cealkinfriddjavuođa birra, eanas áššiin lea Norga vuoittáhallan. Ollu áššit leat leamaš bearašeallima vuoigatvuođaid birra. Dat leat earenoamážit leamašan olgoriikkalaččaid eret bijahallamiid riikkas ja mánáidsuodjalusa doaimmaid birra. Juste dál leat meannudeame gávcci ášši mas čuoččuhuvvo ahte norgga mánáidsuodjalusáššiin lea vuoigatvuohta bearašeallimii rihkkojuvvon.

2016:s oaččui duopmostuollu 90 váidaga Norgga vuostá, ja ovdamearkka dihte bohte 47 ja 138 váidaga Dánmárkku ja Ruoŧa vuostá. Dat riikkat mat ožžo eanemus váidagiid iežaset vuostá ledje Ukraina (8.658), Turku (8.308) ja Ruošša (5.591). Ruošša lei dat riikka mii dubmehallojuvvui eanemus gerddiid, dahkkojedje 222 mearrádusa sin vuostá.

Eambbo dieđuid Norgga ja EOD birra gávnnat duopmostuolu ruovttusiidduin.

EOD mearkkašupmi norgga riektevuogádahkii

Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna gusto norgga láhkan, olmmošvuoigatvuođalága § 2 mielde. Jus lea vuostálasvuođadilli eará lágaiguin, de galgá EOK mannat daid ovdalii. Alimusriekti lea cealkán ahte go norgga duopmostuolut galget dulkot EOK, de galget sii geavahit seamma dulkonprinsihpaid go EOD. Dat mearkkaša ahte EOD geavahus oažžu stuora mearkkašumi go EOK galgá galgá adnot norgga riektevuogádagas.

Dat mot EOD dulko EOK sáhttá maiddái mearkkašumi buktit olmmošvuoigatvuođaid dulkojupmái Vuođđolágas. Ii daningo dat lea EOD bargu dulkot norgga vuođđoláhkamearrádusat, muhto danin go 2014:s dohkkehuvvon vuođđoláhkavuoigatvuođat atne goit juobe EOK ja eará riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid oaivadusgáldun.  Stuoradiggi deattuhii dán, ja ahte riikkaidgaskasaš oaivadusgálduin galggai mearkkašupmi vuođđoláhkamearrádusaid dulkojupmái. Alimusriekti lea danin cealkán ahte ovdamearkka dihte Vuođđolága § 102 priváhta- ja bearašeallima birra galgá dulkojuvvot vástideaddji EOK artihkkala 8 mearrádusa vuođul.

Olmmošvuoigatvuođat eai čana dušše duopmostuoluid, muhto buot stáhtalaš eiseválddiid. Ii dušše duopmostuoluid, muhto Stuoradiggi nai ferte láhkaaddin ja čađaheaddji fápmohálddašeaddjin nai vuhtiiváldit EOD geavahusa. EOD bealis lea dat tendeansa ahte mađi vuđoleappot nationála eiseválddit leat árvvoštallan áššáigullevaš eavttuid duopmostuolu geavahusas, dađi viidábut šaddá eiseválddiid árvvoštallanmunni – ja EOD:s de ii šatta nu garra dárkkisteapmi.