Olmmošvuoigatvuođat leat nannejuvvon muhtun riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain. Norga lea čuovvolan eanas konvenšuvnnaid.

Riikkaidgaskasaš rámmaráhkadus

FNs hovedkontor for menneskerettigheter ligger i den sveitsiske byen Genève. Foto: ©UN Photo/Violaine Martin

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadus
ONa olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadus
Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadus

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadus

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadussii gullet riikkaidgaskasaš šiehtadusat ja organisašuvnnat main lea váldi ovddidit ja gozihit mot stáhtat čađahit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid. Dakkár šiehtadusat ja ásahusat gávdnojit sihke máilmmidásis, vuosttažettiin ja ovddemusat ON olis ja guvllolaččat. Eurohpás leat golbma deháleamos ásahusa EO, Eurohpáráđđi ja Eurohpá sihkarvuođa ja ovttasbarggu organisašuvdna (OSSE).                           

ONa olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadus

ONa traktáhtta 1945:s celkkii ahte ONa ulbmiliin lea okta ovddidit árvvusatnima olmmošvuoigatvuođaide ja vuđolaš friddjavuođaide. Veaháš maŋŋelaš, 1948:s, mearridii ONa váldočoahkkin Olmmošvuoigatvuođaid máilmmijulggaštusa. Dát lea vuođđodokumeanta mas lea nanu ja politihkalaš autoritehta.

Áiggi mielde lea ON ceggen máŋga olmmošvuoigatvuođaorgána main leat eambbo mihtilmas válddit bargat iešguđetlágan olmmošvuoigatvuođaiguin. Olmmošvuoigatvuođaráđđi lea dakkár ON stáhtaidgaskasaš orgána mas leat mielde 47 stáhta. Okta dain deháleamos doaimmain dán ráđis lea, čađahit dan nu gohčoduvvon universála áigodatlaš guorahallama (UPR) olmmošvuoigatvuođadilálašvuođas buot ON-stáhtain, maiddái Norggas. Olmmošvuoigatvuođaráđis leat maid nu gohčoduvvon earenoamáš bargovuogit. Dasa gullet sorjjasmeahttun áššedovdit geain lea váldi raporteret ja addit rávvagiid olmmošvuoigatvuođaid birra iešguđet fáttáid dahje riikkaid mihtilmas perspektiivvaid mielde.

Ollu stáhtat barge guhká ovddidit rievttálaš čadni olmmošvuoigatvuođašiehtadusaid maŋŋel go Ona máilmmijulggaštus mearriduvvui. Maŋŋel go diekkár šiehtadusat bohte fápmui, de dat leat váikkuhan meroštallat mii iešguđet olmmošvuoigatvuođanorpmaid rievttálaš sisdoallu lea. Dat leat maid mielddisbuktán ahte ON lea álggahan orgánaid ja mekanismmaid mat sihkkarastet ahte stáhtat čađahit geatnegahtton šiehtadusaid.

Guovddáš ON-konvenšuvnnaid ja sin orgánaid dávjá čujuhit leame ON-traktáhttavuđot mekanisman.

Norga lea dohkkehan eanasoasi ONa olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain ja dáid šiehtadusaid olis maid searvá rievttálaš ja ásahuslaš rámmaráhkadusaide. Konvenšuvnnat gokčet siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, dasa lassin iešguđet fáddásurggiid nugo gielddus illasteami ja bággojávkamiid vuostá, dásseárvu ja nissoniid ja mánáid suodjaleapmi.

Juohke dáin konvenšuvnnain lea maiddái sierra áššedovdilávdegoddi. Lávdegottiin lea ovddasvástádus ovddidit konvenšuvnna ja gozihit mot stáhtat dan čađahit. Jámma gaskkain fertejit stáhtat sáddet raportta lávdegottiide mas sii čilgejit mot sii ollašuhttet áigeguovdilis suorggis olmmošvuoigatvuođaid. Sii fertejit de hui čuovvut čielga bargovugiid go guoská mot raporttat galget ráhkaduvvot. Lávdegottiin ges leat čielga bargovuogit dasa mot sii galget guorahallat raporttaid. Ovdamearkka dihte bivdet sii guoskevaš riikka organisašuvnnain, áittardeddjiin ja eará aktevrrain cealkámušaid, vai ožžot dieđuid eanet gálduin go dušše iešalddis stáhtas. Norga lea čuovvolan eanas ONa olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid, ja raportere danin jámmat iešguđetge lávdegottiide. Ráđđehusa iežas raportta ja cealkámušaid vuođul maid lávdegottit ožžot eará aktevrrain, hábmejit lávdegottit konkrehta rávvagiid dasa maid ráđđehus berre dahkat giehtaguššat Norgga olmmošrievttálaš hástalusaid. NRO jámma buktá buktá cealkámušaid ONa olmmošvuoigatvuođalávdegottiide.

Muhtun konvenšuvnnain leat sierra váidinortnegat. Dát addet ovttaskasolbmuide vejolašvuođa mannat muhtun stáhtii, jus sii oaivvildit ahte stáhta lea rihkkon sin olmmošvuoigatvuođaid. Dát eaktuda ahte stáhta lea dohkkehan váidinortnega, ja ahte olmmoš gii váidá galgá álggos geahččalan ášši iežas guoskevaš riikka duopmostuoluin. Maŋŋel go váidda lea árvvoštallon, de lávdegoddi addá rávvaga stáhtii dan birra maid sii berrejit dahkat go galget gieđahallat váidaga dahje eambbo vuogádatlaš hástalusaid. Lávdegottit addet maiddái nu gohčoduvvon obbalaš rávvagiid, mas sii čilgejit mot sii oaivvildit konvenšuvnnat berrejit dulkojuvvot.

ONa allakomissára olmmošvuoigatvuođaid kantuvra lea váldoásahus ON olmmošvuoigatvuođaide. Kantuvrra doarju sihke Olmmošvuoigatvuođaráđi ja iešguđetge lávdegottiid bargguid. Dasa lassin barget muhtun ON-orgánat olmmošvuoigatvuođaiguin eará ládje, humaniteara barggu, ovddideami, ráfi ja soabadeami bokte.

Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaid rámmaráhkadus

Dalle go Eurohpáráđđi álggahuvvui maŋŋel nuppi máilmmisoađi, de váldoulbmil lei ovddidit demokratiija, riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođaid. Eurohpáráđis šihtte miellahttostáhtat sihke eurohpálaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna (EOK) ja Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaduopmostuolu (EOD).

Eurohpáráđi olmmošvuoigatvuođaid komissáras lea dehálaš doaibma suodjalit ja ovddidit olmmošvuoigatvuođaid Eurohpás. Fáddábargguiguin komissára fuomášuhttá ollu lágan olmmošvuoigatvuođaid, cealkinfriddjavuođa rájes hearkkes joavkkuid, nugo romálbmoga, doaibmahehttejuvvomiid, nissoniid, mánáid ja LHBT vuoigatvuođaide. Komissára lea maid bargan earenoamáš hástalusaiguin mat vurdet olmmošvuoigatvuođabealušteddjiid. Eurohpálaš illastaneastadeami lávdegoddi (CPT) goziha dilálašvuođaid olbmuin geat leat giddagasain, rájusgiddagasain ja eará internerenásahusain. Eurohpálaš sosiálalihttu geatnegahttá stáhtaid dáhkidit vuđolaš sosiála ja ekonomalaš vuoigatvuođaid.

EO deháleamos olmmošvuoigatvuođaid dokumeanta lea  EO boargáriid vuđolaš vuoigatvuođaid soahpamuš. Iešguđet direktiivvaid bokte mudde EO nai muhtun servodat gullevaš gažaldagaid mat njuolga gullet olmmošvuoigatvuođaide. Norga lea, EEO miellahttun, geatnegahttán iežas muhtun dakkár direktiivvaide. Ovdamearkan lea EO ođđa personsuodjalandirektiiva, mii doaibmagoahtá miessemánu 18.b.2018 rájes.

Eurohpá sihkarvuođa ja ovttasbarggu organisašuvdna (OSSE) gokčá ollu iešguđetlágan olmmošvuoigatvuođagažaldagaid. OSSE julggaštusat leat politihkalaš geatnegahtti – eaige juridihkalaš čadni šiehtadusat – riikkaide geat servet. Ásahusaid bokte nugo Demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođakantuvrra(ODIHR), Nationála minoritehtaid allakomissára ja Preassafriddjavuođa dieđiheaddji, bargá organisašuvdna miellahttostáhtaid iešguđetge olmmošvuoigatvuođa hástalusaiguin. Dát bargu siskkilda earret eará friddja ja vuoiggalaš válggaid, riektesihkarvuođa, minoritehtavuoigatvuođaid, vašširihkolašvuođaid ja preassafriddjavuođa.