Norggas lea olmmošvuoigatvuođasuddjen nanus, muhto loahpalaččat lea eiseválddiid nákca duohtandahkat olmmošvuoigatvuođaid mii lea mearrideaddjin.

Nationála rámmaráhkadus

I 2014 ble ble flere menneskerettigheter tatt inn i Grunnloven. Her fra åpningen av Stortinget 9. oktober 2017. Foto: Morten Brakestad/Stortinget

Geatnegasvuohta árvvusatnit ja sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid
Olmmošvuoigatvuođat Vuođđolágas
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođat
Vuđolaš nationála proseassaid mearkkašupmi
NRO doaibma

Geatnegasvuohta árvvusatnit ja sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid

Bajit dásis lea olmmošvuoigatvuođain nanu sajádat Norggas. Vuođđoláhkii ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaide, maid Norga lea dohkkehan, leat sajáiduhtton muhtun olmmošvuoigatvuođat. Gažaldat olmmošvuoigatvuođaid čađaheamis  lea movt dát vuoigatvuođat duođai vuhtiiváldojuvvojit. Veaháš álkiduvvon sáhttá dadjat ahte dohkkehit olmmošvuoigatvuođaid lea dušše oassebealli barggus: Dat mas duođai lea mearkkašupmi lea movt eiseválddit čađahit ja čuvvot vuoigatvuođaid beaivválaččat.

Čađahangažaldahkii lea vuolggasadjin ahte eiseválddit leat geatnegahtton árvvusatnit ja sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid.

Dat ahte eiseválddit fertejit árvvusatnit olmmošvuoigatvuođaid, mearkkaša ahte sii fertejit ieža garvit rihkkume daid. Gáibádus sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid mearkkaša ahte eiseválddit fertejit álggahit doaimmaid mat vuhtiiváldet vuoigatvuođaid. Dat mielddisbuktá ovdamearkka dihte ahte lea geatnegasvuohta árvvusatnit čoahkkananfriddjavuođa nu ahte eiseválddit álgoálggus eai sáhte gieldit miellačájeheami. Geatnegasvuohta sihkkarastit čoahkkananfriddjavuođa mielddisbuktá dasa lassin ahte eiseválddit fertejit čađahit doaimmaid vai miellačájeheapmi sáhttá čađahuvvot, ovdamearkka dihte ahte leat vuogádagat maid bokte fuolaha ahte miellačájeheapmi čađahuvvo ráfálaččat ja maid bokte nagoda doallat vuostemiellačájeheddjiid doarvái guhkkin eret.

Olmmošvuoigatvuođat Vuođđolágas

Vuođđolága 200-jagi ávvudeami oktavuođas 1814:s váldojedje Vuođđoláhkii sisa muhtun olmmošvuoigatvuođat. Dál lea Vuođđolágas sierra kapihttal olmmošvuoigatvuođaid birra, mii sisttisdoallá dakkáriid go goddinráŋggáštusgildosa rájes, mánáid vuoigatvuođaid bokte gitta sámi álbmotjoavkku suodjaleapmái.  Dasa lassin lea kapihttalis obbalaš mearrádus § 92:s mas daddjo ahte stáhta eiseválddit galget árvvusatnit ja sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid Vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš  olmmošvuoigatvuođatraktáhtain maidda Norga lea guorrasan.

Vuođđolága ođasmahttin lei mielde čalmmustahttime ahte olmmošvuoigatvuođat leat vuđolaš riektestáhtaárvun Norggas. Dasa lassin nannii vuođđolágamearrádus olmmošvuoigatvuođaid sajádaga norgga riektevuogádagas.

Vuođđoláhka lea alimus diggegáldu norgga riektevuogádagas, ja vuođđoláhkamearrádusat leat dan dihte bajimusas norgga láhkaárvoortnegis. Dat mearkkaša ahte jus šaddá vuostálasvuođadilli gaskkal lága dahje láhkaásahusa ja Vuođđolága, de lea Vuođđolágas ovdasadji. Ja leat maid erenoamáš garra gáibádusat dasa movt Vuođđolága sáhttá rievdadit. § 121 mielde gáibiduvvo guokte goalmmadasoasi eanetlohku Stuoradikkis ja ahte jienasteapmi dáhpáhuvvá easkka maŋŋel stuoradiggeválgga.  Dáinna vugiin beassá álbmot eahpenjuolga dadjat iežas oaivila. Vurrolaga dagahit dát guokte dilálašvuođa ahte Vuođđolágas leat olmmošvuoigatvuođat váikkuhanfámolaš ja nanu vuoigatvuođat. Dat bidjet rájiid dasa maid politihkkarat sáhttet mearridit, ja eiseválddiid doaibmanmunnái go sii rihkko olmmošvuoigatvuođaid. Dasa lassin doibmet dat stivrejeaddji njuolggadussan dasa movt lágaid ja láhkaásahusaid galgá dulkot.

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođat

Norgga eiseválddit leat maid geatnegahtton árvvusatnit ja sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain maidda Norga lea guorrasan. Erohus gaskal vuođđoláhkavuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid lea ahte maŋit namuhuvvon gullet álbmotriektái, mat leat stáhtaid gaskasaš gustojeaddji njuolggadusat. Norgga stáhtariekti lea huksejuvvon nu gohčoduvvon duálalaš prinsihpa ala, mii mearkkaša ahte nationála riekti ja álbmotriekti leat guokte sierra vuogádaga. Danin fertejit eiseválddit, maŋŋel go leat searvan muhtun konvenšuvdnii, čađahit konvenšuvdnageatnegasvuođaid norgga riektevuogádagas. Dat sáhttá dáhpáhuvvat nu ahte Stuoradiggi mearrida nu gohčoduvvon inkorporerenlága, dahje eará sániiguin: ahte Stuoradiggi laktá konvenšuvnna norgga láhkii. Eará lágaid ferte de dulkot dán vuođul. Jus Stuoradiggi ii dohkket dakkár lága, de sáhttá baicca válljet heivehit dálá norgga lágaid.

Norggas leat muhtun riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnat čađahuvvon ovttastahttimiin. Dehálaš ovdamearkan lea olmmošvuoigatvuođaláhka, mas daddjo ahte njeallje konvenšuvnna gustojit norgga láhkan: mánáidkonvenšuvdna, nissonkonvenšuvdna, konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) ja konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra (ESK). Vuostálasvuođas galget olmmošvuoigatvuođat doaibmat ovdalii konvenšuvdnamearrádusaid ja dábálaš lágaid. Dasa lassin leat guovddáš lágain nugo ráŋggáštuslágas, ráŋggáštusproseassalágas ja riidolágas sierra mearrádusat main daddjo ahte lágaid ferte geavahit álbmotrievtti mielde, maiddái olmmošvuoigatvuođaid.

Leat ollu eambbo ovdamearkkat norgga riektevuogádagas dasa ahte riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođat leat čađahuvvon nuppástusa mielde. Dakkár dilálašvuođain mearrida Stuoradiggi ođđa lága mii oktiivástida riikkaidgaskasaš vuoigatvuođain, dan sadjái go rievdadit dálá lágaid. Ovdamearkan dasa lea ráŋggáštuslága § 174 mii lea illasteami birra, mii čađaha Illastankonvenšuvnna.

Vuđolaš nationála proseassaid mearkkašupmi

Lea dehálaš ahte leat buorit mearridanproseassat vai sihkkarastá ahte olmmošvuoigatvuođat duođai vuhtiiváldojuvvojit. Dát guoská earret eará go ráđđehus ja Stuoradiggi galget ráhkkanahttit láhkarievdadusaid. Jus eiseválddit ovdamearkka dihte galget mearridit láhkarievdadusa mii váikkuha mánáide, de fertejit sii fuolahit vuđolaš árvvoštallama das čuvvot go rievdadusat mánáidkonvenšuvnna.

Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođaduopmostuolu (EOD) geavahus čájeha ahte jus eiseválddit leat dahkan vuđolaš árvvoštallamiid olmmošrievttálaš gažaldagain, de duopmostuollu ii leat nu árjjalaš dárkkistit nationála lágaid ja mearrádusaid. Dalle miehtá duopmostuollu stáhtii viiddis árvvoštallanmuni – mii mearkkaša ahte stáhtas lea oalle stuora politihkalaš friddjavuohta olmmošrievttálaš rájiid siskkobealde. Juste nuppe ládje, de duopmostullui lea álkibut fuomášit olmmošvuoigatvuođarihkkumiid jus eiseválddiid árvvoštallamat leat leamašan láivásat ja álkit. Dát govvida man dehálaš lea ahte politihkalaš fápmočađaheapmi ákkastallojuvvo bures, ja dasto man dehálaš lea ahte nationála proseassat dollet alla olmmošrievttálaš standárdda.

Go eiseválddiid galget mearridit ođđa doaimmaid, de fertejit sii čuovvut čielggadanbagadusa vai sihkkarastet dan ahte leat háhkan doarvái buori mearrádusvuođu.  Ovdamearkan dakkár doibmii sáhttá leat njuolggadusaid rievdadeapmi. Čielggadanbagadusas daddjo earret eará ahte láhka- ja láhkaásahusevttohus galgá dábálaččat biddjot gulaskuddamii, ahte gulaskuddanáigemearri lea dábálaččat golbma mánu, ja ahte lea áibbas čielga vuolggasadjin ahte dat ii galgga leat unnit go guhtta vahkku. NRO lea rávven ahte bagadus berre rievdaduvvot, vai geatnegasvuohta čielggadit olmmošvuoigatvuođalaš gažaldagaid boahtá čielgasit ovdan.  Dál dat ii boađe čielgasit ovdan bagadusas. Dasa lassin leat mii cuiggodan ahte ii leat vuogas go eiseválddit ollu dilálašvuođain eai leat sádden dehálaš áššiid gulaskuddamii, ja go muhtun dilálašvuođain lea addon beare oanehis gulaskuddanáigemearri. Dán birra sáhtát lohkat eambbo 20.siiddus min 2016 jahkedieđáhusas.

NRO doaibma

NRO bargu NRO-lága § 3 mielde lea nannet olmmošvuoigatvuođaid čađaheami.  ON váldočoahkkin lea rávven stáhtain galgá leat bealátkeahtes olmmošvuoigatvuođaásahus juste dan dihte vai sihkkarastá ahte olmmošvuoigatvuođat čađahuvvojit nationálat. NRO bargá earret eará gozihit ja raporteret olmmošvuoigatvuođaid sajádaga birra Norggas ja addit rávvagiid almmolaš eiseválddiide ja priváhta aktevrraide movt olmmošvuoigatvuođaid berre čađahit.

Dehálaš oassi min barggus lea searvat gulaskuddanvuoruide go ráđđehus bidjá ovdan ođđa láhkaevttohusaid. Dáppe gávnnat bajilgova buot min gulaskuddancealkámušain.